Eilen illalla valvottuani puoleen yöhön viimein luovutin ja lopetin etsinnän. En siis viimeinkään löytänyt itselleni sopivaa paikkaa missä voisin kirjoittaa nettipäiväkirjaa. Tänään huulta purren sitten kävin samat hakutiedot läpi ja ihmeen kautta rantauduin näille sivuille. Olen jo kauan etsinyt paikkaa missä voisin vuodattaa kyyneleitäni, vertani ja paljastaa ihmisille suurimmat ja synkimmät salaisuuteni. Nyt silmät ristissä ja pää tyhjänä, ihmettelen miksi tänne tulin. Lyhyen elämäni aikana on ehtinyt sattumaan ja tapahtumaan paljon, on ollut hyviä aikoja ja joskus huonompia mutta niitten ansiosta minusta on tullut MINÄ. Huomenna koitan saada ajatukseni kasattua ja koitan kirjoittaa jotain mielenkiintosta. Tämä tyttö lähtee nyt uinumaan kultansa kainaloon..


* * *
Minulla on pikkuinen enkeli,
ihan uusi,
jolla on lilassa mekossaan keltaisia täpliä.
Harittavatukkainen pellavapää,
soma, sylittävä.
Pikkuiset, sinisesti tuikkivat silmät,
pystynokka nenänen
ja suipukka suu.
Minun pikkuiseni; ja tapittaa
niin terhakkaasti.

Se tarttui minuun,
minä ihastuin siihen,
se jäi minuun,
pakko se oli ostaa.

Sain omakseni
pienen peikkosen,
menninkäisen,
hapsukkaisen,
soman omasen.

Me keikutaan,
enkelini ja minä,
me keikutaan
ilmassa.
Ihan vaan
keikutaan.
Ihanaa!

- Kiti Malmi-Lehmusvuori-